<

oho, ja hups!

Olemme Jarnon kanssa Salzburgissa ja minä en ole kirjoittanut blogiin yhtään mitään viimeisen viikon aikana. Maanantaina olin töissä ja tietokoneella, muttá aloitin kirjoittaa raporttia enkä jaksanut kirjoittaa mitään blogiin. Harmi, sillä viime viikonloppuna olimme lauantaina Bambergissä, joka on noin puolen tunnin matkan päässä Erlangenista. Helssasimme siellä Danin serkkua Robertia, joka opiskelee Bambergissä. Yliopiston lomat olivat juuri alkaneet. Robert oli suunnitellut meille oikean hienon kiertueen kaupungista. Kävimme mm. luostarissa, jonka kattoon oli maalattu kukkia ja kasveja ympäri maailmalta. Hieno katto!
Uusin Harry Potter oli ilmestynyt samana aamuna. Olimme Robertin luona kahvilla ja aloin lukemaan H.P VI:tta. Kirja imaisi minut kokonaan, niin että Jarno ja Robert lähtivät kävelylle ja minä jäin Robertin huoneeseen lukemaan kirjaa. Jossain vaiheessa iltaa kirjalle ja toki Robertillekin piti sanoa hyästi ja lähdimme kotiin Erlangeniin. Päivämme Bambergissä oli onnistunut, mutta matka kotiin oli mitä hirvein. Jouduimme maksaa kotimatkasta yhteensä 23 eur (30 min junamatka!). Juna-asemalta otimme bussin Dechsendorfiin. Yleensä bussilla on kaksi pysäkkiä Dechsendorfissa, joista jälkimmäinen pysähtyy meidän talon lähellä. Ensimmäisen Dechsendorf -pysäkin jälkeen huomasimme suureksi kauhuksemme, että iltabussi ajoikin iltareittiä ja skippasi toisen Dechsendorf -pysäkin! Juoduimme Nussdorfiin, joka oli bussin seuraava pysäkki. Oli jo yö ja emme löytäneet mitään valaistua kävelyreittiä takaisin Dechsendorfiin. Yritimme liftata, mutta turhaan. Lähistöllä oli bensa-asema, josta vihdoinkin tilasimme taksin. Onneksi taksi maksoi vain päälle 5 euroa, mutta meitä harmitti, varsinkin kun olimme tosi väsyneitä. Kun nousimme taksista, pienen pieni kissa hyppi meitä päin ja kehräsi. Hän halusi leikkiä meidän kanssa. Nimitimme hänet Hypiksi. Hyppi melkein tuli taloon sisään. Hyppi on söpö.

Tiistaina sairastuin enkä mennyt töihin. Keskiviikkona kävin lääkärillä ja sain antibioottikuurin. Koska minulla ei ollut kuumetta, päätimme matkustaa Salzburgiin kuitenkin. Torstaina oli meidän vuosipäivä ja päätimme juhlistaa sitä illallisella.
Ennen matkaa olimme Jarnon kanssa valinneet Salburgin kaupunkioppaasta ravintolan. Viikon alussa olin soittanut sinne ja varnnut pöydän. Torstai-iltana etsimme ravintolan kartasta ja suunnistimme sinne. Ravintolan kyltti löytyi vaan ravintolaa ei näkynyt missään. Soitin numeroon uudestaan ja sain tietää, että ravintolan nimi on nykyään "esszimmer." ja että se löytyy joen toiselta puolelta. Omistaja on sama, samoin numero.
Esszimmer oli yksi meidän ravintolavaihtoehdoista, joten suuntasimme sinne. Sitäpaitsi olin jo vahingossa varannut pöydän sieltä. Ravintolan ruokalista koostui ainoastaan kolmesta viiden ruokalajin ja yhdestä kuuden ruokalaijin menusta. Jokaiselle ruokalajille oli sen lisäksi listattu viiniehdotus. Menun hinnat vaihteli 45 eurosta 61 euroon. Viinilisä maksoi n 27 euroa.
Päätimme molemmat syödä juhlan kunniaksi yli budjetimme ja valitsimme molemmat oman menun. Sen lisäksi tilasimme lasilliset paikallista vuosikertakuoharia.
Ruokailu oli elämys. Kaiken lisäksi saimme alussa ja lopussa komplementääriset ruokalajit. Eli yhteensä molemmat söimme kolme alkupalaa, kaksi pääruokaa ja kaksi jälkiruokaa. Tarjoilijat olivat erittäin hienostuneita, mutta myös ystävällisiä ja rentoja. Kun lähdimme ravintolasta kättelimme omaa tarjoilijaamme. Parhaat ruokalajini olivat kaksi ensimmäistä alkupalaa: kirkas ja kuuma kivitattikeitto ja avokado-tomaatti tartar.
Myöhemmin muistimme, että ravintolalla on yksi Michelin -tähti. No... kerran vuodessa, eikö vain? Kun matkustimme bussilla hotellille näimme ilotulituksia. Ilta oli täydellinen.

Kirjoittelen lisää kun ehdin.


Katsi, joka on varmaan vähän pullistunut :)