<

Hei,

kirjoitin eilen pitkän jutun Salzburg matkamme perjantaista ja lauantaista. Valitettavasti Mozilla ehti kaatua ennen kuin ehdin

julkaisemaan juttuni.
Opinpa siitä, että ei kannata kirjoittaa pitkiä tarinoita internetissä.

Perjantaina heräsimme tyytyväisinä torstain muistosta. Lueskelimme molemmat hetkisen Harry Pottereitamme. Minä luin ostamaani Harry Potter vitosta ja Jarno luki kuudennetta, jonka antoi minulle vuosipäivälahjaksi. Halusin lukea vitosen ennen kuin siirtyisin kutoseen, joka alunperin onnistui vangitsemaan minut HP:n maailmaan Bambergissä.

Aamulukemisen jälkeen nautimme hotellin aamiasesta. Minä rakasta hotellin aamiaisia. Kaikki on laitettu valmiiksi ja kaikkea voi syödä. Valitettavasti kahvi ei ollut kovin hyvää ja joinkin mielummin teetä.

Hotellihuoneen tarjoukseen kuului Salzburg Card, jolla pääsi kulkemaan julkisilla ilmaiseksi ja jolla useimmat nähtävyydet olivat ilmaisia. Kortin mukana tuli esite, johon oli listattu kaikki ne nähtävyydet, jotka olivat ilmaisia tai alennettuja kortilla. Käytimmekin eniten tätä esitettä viikonlopun ohjelman suunnitteluun. Kaikki suurimmat nähtävyydet olivat kortilla ilmaisia.

Ensimmäisenä ostimme liput laivamatkalle Salzburgin jokea, Salzachia, pitkin. Mutta koska venematkaan oli vielä yli kaksi tuntia aikaan päätimme katsastaa Mozartin synnyinkodin, joka oli lähellä laituria.

Synnyinkoti oli pieni ahdas asunto keskiaikaisessa rakennuksessa. Yllättävää oli se, että jollakin oli vieläkin asunto siinä rakennuksessa! Museossa oli näytillä Mozart-perheen kirjeitä ja pikku Amadeuksen lastenviulu. Muuten näyttely ei ollut kovin kiinnostava.

Jokilaiva pysähtyi barokkiaikaisen huvilinnan Hellbrunnin lähettyvillä. Siellä vaihdoimme bussiin, joka vei meidät linnaan. Paras nähtävyys linnassa oli tämän puistossa ainoastaan hydraulikalla toimivat "Wasserspiele:nit. Arkkipiispa, joka oli rakentanut huvilinnan, oli mm. suunnitellut vierailleen ruokapödän ulos puutarhaan, joka kasteli arkkipiispan vieraat, kun nämä olivat liaan juopuneet. Puutarhaan oli myös rakennettu pieni patsasteatteri, joka liikkui urkumusiikin tahtiin, kun oppaamme käänsi jotain vipua. Joka puolella näkyi mitä ihmeellisimpiä vesilähteitä. Puiston tyyli oli muutenkin aika maallinen, niin kuin joku ryhmästämme kauhistuneena kuiskasi vaimolleen. Opas kasteli meitä aina välillä, sillä joka paikkaan (seiniin, lattiaan) oli piilotettu vesilähteitä, jotka menivät yllättäen päälle.

Linnassa oli vielä vähgemmän kiinnostava museo, iso puisto ja leikkipaikka ja pavilijonki, jossa kohtaus "Sixteen, Going on Seventeen" oli näytelty "The Sound of The Music"-elokuvassa.

Otimme bussin kaupunkiin ja vaikka tunsimme itsemme vieläkin täydeksi torstain illallisesta, menimme syömään Salzburgin paljon mainostettuun "Wilder Mann" -ravintolaan. Ruoka oli hyvää ja perinteistä itävaltalaista.

Jatkoimme ylös Salzburgin linnoitukselle Hohensalzburgille, jonne pääsi ratajunalla tai kävellen. Linnoituksesta ei saanut kovin yhtenäistä kuvaa, sillä museoita oli ainakin kolme, konserttijärjestyksiä kaksi ja paikalla ei ollut yhtä yhtenäistä informaatiokeskusta. Kävimme kahdessa museossa ja näimme mm. marionetteja. Marionettimuseossa näytettiin pätkiä marionettioopperoista, jotka kaikki olivat jokin Mozartin säveltämä ooppera. (Yllätys!) Muutenkin koko Salzburgin vanha kaupunki on täynnä jotain Mozart mainintaa. Mozart-hype.

Illan lopuksi söimme kakkupalat ja joimme kuumaa kaakaota keskustan hotellin kattoterassilla.

Kerron vaikka huomenna lisää lauantaistamme.

Täällä Erlangenissa kaikki on taas normaalia. Heräämme Jarnon suureksi kauhuksi joka aamu 6:15. Saavumme keskustaan 7:50. Jarno menee yliopiston kirjastoon lukemaan minä kävelen töihin, jossa olen klo 8:15 joka aamu. Klo 15:15 lähden töistä ja tapaan Jarnon keskustassa. Joko käymme kaupassa, uimassa tai menemme kotiin taittamaan pyykit ja lähdemme iltakävelylle Dechsendorfin järven ympäri.

Huomiseen!


Katsi