<

Hei,

viikonloppuna oltimme Jarnon kanssa Nürnbergissä. Kun saavuimme juna-asemalle, etsimme heti turisti-informaation. Siellä ostimme kahden henkilön raitiovaunupäivälipun ja hankimme kartan kaupungista. Päätimme ensimmäisenä ajaa Dokumenttikeskukseen, joka on rakennettu Natsien vanhaan Kongressihalliin. Kongressihallin ympäristöstä löytyy Natsien mahtipontisten kenttien ja rakennusten rauniot. Päätimme kävellä alueella ja katsastaa nämä rauniot. Liian myöhään tajusimme, että alue on valtava ja etäisyydet rasittavat auringon paahteessa.

Ensimmäisenä näimme Luitpoldareenan alueen, jossa SS- ja SA-miehillä oli ollut valtavia marsseja. Alue on nykyään puisto täynnä kauniita kukkaistutuksia. Yksi seinä ja tämän paalut ovat säilytetty ja näihin Nürnbergin kaupunki on kaivertanut muistokirjoituksen ensimmäisen ja toisen maailmansodan uhreille.

Puistosta kävelimme "Große Straße":a pitkin muille raunioille. Zeppelinin laskeutumispaikasta oli muurit jääneet, mutta kaikki puoluemerkit olivat poistettu.

Pettymys oli upo uusi urheilustadion, joka oli rakennettu vanhan stadionin tilalle. Stadionilla oli kaiken lisäksi avajaisjuhlat käynillään. Kun olimme taapertaneet stadionille asti, olin jo niin poikki, että palasimme Nürnbergin keskustaan.

Kävelimme keskustan halki Kaiserburgille, joka on Nürnbergin linnoitus. Linnoitus, jossa Kustaa II Aadolf oli käynyt 30 vuotisen sodan aikana, sijaitsee vanhan kaupungin pohjoisessa.

Matkalla linnoitukseen kävimme syömässä kellariravintolassa. Puitteet olivat hienot, seinät paksut ja rakennus vanha, mutta ravintolan omistaja oli sisustanut ravintolan muovikasveilla ja -eläimillä. Söimme molemmat perinteiset Bratwurst, hapankaali ja ruisleipä -annokset ja Jarno joi luostarikaljaa savituopista. Ruoka teki hyvää ja jaksoimme kiivetä linnoitukselle.

Kävimme linnan museossa ja näimme linnoituksen kaivon. Kaivolla opas selosti meille, kuinka tärkeä kaivo oli ennen vanhaan. Sota-aikaan kaivoa vahdittiin tiukasti. Tämä kaivo oli 47 m syvä.

****Jos sinua ei kiinnosta fysiikka, älä lue tätä osiota*********************

Meidän ja oppaan lisäksi kaivolla oli nainen ja kaksi miestä. Opas otti mukillisen vettä ja kysyi, kuinka kauan kestäisi, kunnes kuulisimme veden osuvan kaivossa olevaan veteen. Nainen veikkasi 5 sekunttia ja osui oikeaan. Hänen seurueensa miehet ihmettelivät, mistä hän sen tiesi tai osaisi veikata ja hän vastasi:
"Na, mit der Physik natürlich! Ich habe die Tiefe des Brunnens mit der physischen Schwergewichtkonstante 9,81 geteilt und ca. fünf bekommen."
Minulle tuli hölmistynyt olo, sillä laskun arvio oli oikein, fysikaalinen laskukaava tosi ihan väärä. Siinä minä sitten ihmettelin, että miksi hän sai oikean vastauksen ihan väärästä laskutavasta.
Kun esine tippuu tietyn ajan, sen taittama matka s lasketaan seuraavasti:

s=0,5*9,81*aika^2

eli, jos tiedämme matkan, voimme laskea ajan seuraavasti:

aika=(2*s/9,81)^(1/2)

oikea vastaus on n 3,095 s. Oletan, että ilman vastus jarrutti veden putoamista, niin että tippuminen kesti n 5 s.

Tämän fysiikan opiskelu ihmiselle tekee :)

****Nyt voit jatkaa lukemista************************************

Vietimme vielä mukavan illan Nürnbergissä ja palasimme kotiin noin klo 23.

Mailatkaa mulle kuulumisianne!

Voikaa hyvin,

Katsi